Haaparanta pintaa syvemmältä

  Haaparanta perustettiin vuonna 1821 korvaamaan Haminan rauhassa Venäjälle muun Suomen mukana menetettyä Torniota. Haaparanta oli vuoden 1970 kuntauudistukseen asti kaupunki, kunnes siitä tuli haaparannan kunta. Haaparanta ja Tornio muodostavat kaksoiskaupungin, josta nykyään käytetään nimiä TornioHaparanda ja HaparandaTornio, aiemmin myös EuroCity. Haaparanta kuuluu Ruotsiin.
   Koska Haaparanta on suhteellisen vahna kaupunki, sieltä löytyy paljon vanhoja kauniita taloja, joiden seasta myös hylättyjä vanhoja rakennuksia.
   Juhannuksena 2016 matkustin autolla poikaystäväni kanssa Pohjois-Norjaan, josta ajoimme Ruotsin kautta Haaparannan kunnan läpi takaisin Suomeen.
   Ruotsin jokamiesten oikeusten varjolla etsimme teltta paikkaa syrjäseuduilta. Törmäsimme moniin hylättyihin rakennuksiin. Muutama löytyi junaradan vierestä. Junaradan, joka kulki joen yli Tornioon (Suomen puolelle). Luultavasti ne liittyvät tavaran kuljetukseen rajan yli.

Tähän rakennukseen emme edes yrittäneet mennä sisälle aitojen takia

   Seuraavissa kuvissa olevat rakennukset olivat identtiset ja yhtä kaukana rautatiestä sen kummaltakin puolin.

Rautatietä emme ylittäneet

Tässä rakennelmassa ovet olivat kiinni

Rapistunut nelostie

   Valtatie 4 lähtee helsingistä ja jatkuu läpi Suomen aina utsjoelle asti. Valtatie 4 syntyi vuoden 1938 tienumerointijärjestelmän tultua käyttöön. Alkuperäinen reitti kulki Helsingistä Petsamoon. Nelostie on muuttunut vuosien varrella moottoriteiden ja muiden teiden rakentamisen takia. Nykyiseksi nelostieksi se tuli vuonna 2005.
   Nelostie esittelee suuren määrän Suomen historiaa autoilijoille. Kuljetkin nykyistä nelostietä tai vanhaa reittiä niin matkanvarrelle sattuu monennäköisiä rapistuneita rakennuksia, suurimmaksi osaksi huoltoasemia.
   Tässä ensiksi hylätty huoltoasema nykyiseltä nelostieltä:

Seuraavat kaksi huoltoasemaa vanhalta nelostieltä:

Huoltoasemilla vierailtu 2016 kesällä.

Autio laitmanintie

   Syksyllä 2015 vierailin kahden kaverini kanssa Espoossa, tiellä jonka jokainen talo oli hylätty. Hylkäämiseen johtanutta syytä emme tiedä, vaikka löysimmekin paikan googlesta. Huhua on, että Laitmanintiellä olisi sattunut öljyvahinko vuonna 2000. Taloista sanottiin vain yhtä netissä, ´´Ei kannata mennä, talot on täynnä epämääräistä porukkaa.´´. Menimme kuitenkin.

   Kävimme jokaisen talon läpi, tien alusta tien loppuun. Purkutyöt näyttivät olevan kesken. Muistaakseni vierailimme yli viidessä talossa, ennen purkuja niitä olisi ollut noin kymmenen. En usko että yhtäkään taloa on enään pystyssä.

   Talot olivat töhrittyjä ja rikottuja. Tavaroita oli vain muutamia. Aluksi saimme olla rauhassa. Lpouksi menimme viimeiseen taloon. Tutkimme aluksi alakertaa rauhassa ja hiljaa taskulamppujen kanssa. Heti kun aloimme puhua yläkertaan menemisestä ylhäältä alkoi kuulua askelia ja tavaroiden siirtelyä. Lähdimme pois emmekä ikinä palanneet.

Ensimmäinen kohde

Ensimmäisen talon vaja

Kolmas asunto

Tien viimeinen pystyssä oleva talo

Juopon omakotitalo Heinolassa

   Ensimmäisen kerran vierailin kuvan talossa 2015 syksyllä. Sen jälkeenkin olen muutaman kerran käynyt, mutta mikään ei ole muuttunut. Talossa on 2 kerrosta ja kellari sekä pihalla on jonkinnäköinen vaja. Huoneista löytyi lasten oppikirjoja yms., mutta talossa oli vain yksi sänky. Yläkerta oli täynnä vanhoja tyhjiä viinapulloja.
   Uskoakseni talossa asui yksin vanha juoppo mies noin 2000 luvulle asti.

Palanut talo, Kärkölä

Talo ei ole ollut montaa vuotta tyhjillään.

Jokainen huone oli täynnä rojua.

   Löysin tämän talon kaverini kanssa sattumalta.  Sisään emme edes yrittäneet mennä, sillä talo oli mielestämme liian vaarallisen näköinen.

   Lähtiessämme paikalta kaverini löysi taloon liittyvän uutisartikkelin jonka mukaan talo oli palanut 2013.

   Talossa asui mies yksinään. Hän heräsi yhtenä yönä huomatakseen talon olevan tulessa. Hän soitti palokunnan, eikä miehelle artikkelin mukaan käynyt mitenkään. Palokunnan mukaan palo oli alkanut talon eteisestä, mutta syytä paloon ei löydetty.

   Emme viettäneet talon luona kauaa aikaa sillä ylempänä rinteessä (ensimmäistä kuvaa katsoessa talon takana 250m päässä siitä) oli asuttu talo.

   Palaneen talon piha-alue oli jo suht ummessa, mutta nurmikon seasta etupihalta erotti hyvin kaksi isoa (mahdollisesti koirille tarkoitettua) häkkiä. Kaikista mieleenpainuvin asia talossa oli sen keittiö. Keittiö oli ainut paikka missä talossa pystyi liikkumaan tavallisesti, kaikkialla muualla oli liikaa päällekkäin kasattua rojua. Keittiön lavuaari/tiskipöytä oli aivan täynnä kissanmaitopurkkeja. Niitä oli satoja. 

   Vierailustamme talossa on kulunut aikalailla tasan vuosi. Yritin etsiä talosta kertovaa uutisartikkelia, mutta joko se on poistettu tai en vaan törmää siihen.

   Talo on mielenkiintoinen, mutta lukuisten yritysten jälkeenkin, en ole enää löytänyt sinne.

Ikkeläjärven kuollut maatila

  Ajelin kaverini kanssa pitkää työmatkaa länsirannikolle 2016 toukokuussa. Loppumatkasta navigaattori neuvoi meidät pienemmälle tielle jossa oli uskomattoman paljon tyhjillään olevia taloja. Yksi niistä kiinnitti erityisesti huomioni.
   Katsoin autosta oikealle ja näin kuinka tien vierestä lähti vanha kuoppainen tie maatilalle joka oli peltojen ympäröivä.
   Pihalla eikä sen ympärillä ollut puita tai mitään elävää kasvustoa, kaikki oli kuollut. Rakennukset olivat harmaita ja maa oli osittain niellyt ne. Pellot olivat antaneet viimeisen satonsa jo ajat sitten.
   Ovet olivat harmiksemme kuitenkin kiinni. Maatilan menneisyys jäi mielikuvituksemme varaan.